18.07.2026 - Tänään väsyttää
Kategoriat: Ajankohtaista
Kerroin viimeksi,
että epäilen lääkepäänsärkyä itselläni. Jätin siksi pois Panadolin viisi päivää sitten. Ilokseni eilen eikä tänään ole ollut päänsärkyä, mutta väsynyt olen juuri nyt.
Aamulla heräsin varhain,
tänään vähän yli 6, kuten koko viikon olen herännyt viiden maissa tai vähän yli. Tänäänkin pakkasin repun ja lähdin uimalenkille. Avasin kännykästä säätiedot, kun olin marssimassa, ja huomasin, että sadetta luvataan jo klo 7. Niinpä käänsin nokkani lyhyemmälle reitille. Kun olin menossa uimaan, alkoi piskotella, siis pisarrella. Uiminen oli ihanaa kuten yleensäkin. Kelluin ja kiitin Jumalaa. Mielessäni oli tänään, kuten eilenkin, taas raamattulaulu Psalmista 36, ja sitä laulelin itsekseni. Tuo kuvaa uintihetkeni tunnelmaa ja mielialaa:
Herra, sinun armosi on avara kuin taivas,pilviin ulottuu sinun totuutesi.Vanhurskautesi on vuoria korkeampija oikeutesi kuin syvyyksien syvyys.Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala!Sinun siipiesi suojaanrientävät ihmislapset.Sinä ruokit heidät talosi runsain antiminja annat heidän juoda ilosi virrasta.Sinun luonasi on elämän lähde,sinun valostasi me saamme valon.
ottaa mukaani vesikipon, joten jalkani jäivät hiekkaisiksi, mutta harja oli mukana. Yleensä lasken viiteen, kun uimapussiani pakkaan: uikkarit, pyyhe, lippa, harja ja vesikippo. Nyt olin kai väsynyt ja unohdin laskea.
Tällä viikolla
on ollut monta mukavaa juttua ja tekemistä. Olimme torstaina ryytimaalla, ja sattuikin kesän kuumin päivä. Tunnissa olin ihan kypsä ja Seppo sitä ennen jo oli jo hakeutunut varjoisiin paikkoihin. Viisi pavunvartta kituu palstallani - niistä tuskin tulee mitään satoa. Mutta lehtikaalit olivat virkistyneet, joten madot olivat ilmeisesti tykänneet huonoa nokkosvesikastelusta. Serkkuperheen poika oli kastellut iltaisin niitä tekemälläni haisuvedellä ja minä kastelin nyt samoin. Oli päivän kuumin hetki, kun siellä olimme, joten kastelusta ei kai ollut paljon hyötyä. Paarmat olivat innokkaina kimpussamme, ja kärpäset, mutta sääsket eivät kai jaksaneet moista kuumuutta.
Saimme valkosipulien kiepitSerkkulasta, ja kotona pilkoimme ne ja sen verran kiehautin niitä, että sain ne mössöksi ja pistimme pakastimeen. Talvella on mukava lisätä tuota sosekeittoon. Kiepit eivät ole niin voimakkaan makuisia kuin itse valkosipulit. Mutta kyllä meillä valkosipuli vienosti tuoksui koko illan!
Paluumatkalla
porhalsin jälleen Merikaarrossa Kyröjokeen ja olo oli ihan toinen sen jälkeen! Nyttemmin kuulin, että siellä suunnalla on oikein uimarantakin, joten ensi kerralla käymme siellä - olisi pukukoppikin, kuulemma. Tuo uimapaikkani on sikäli hauska, että siellä ei ole ollut muita silloin, kun olen mennyt uimaan.
Nautin kovastipäivistä, jolloin olemme kahden kotona ja puuhastelemme jotain pieniä juttuja. Eilen esimerkiksi kävimme katkomassa (lue: Seppo) aiemmin raivaamistamme syreeninoksista sopivia keppejä piharenkaittemme pelakuille tukikepeiksi. Pihamme sijaitsee mäellä ja tuulisella paikalla, joten välillä näyttää, että tuuli repii pelakuut irti juurineen tai katkoo vähintään. Jospa tukikepakoista olisi apua, ettei niin käy.
Samoin kävimme jonain aamupäivänä
tukemassa syreenejä lisää, niin että ne kasvaisivat pystyyn. Iloksemme kaksi lähes tuhoutunutta syreeniä oli alkanut kasvaa uutta kasvustoa. Ne saivat myös tukikeppejä etteivät trimmerinkäyttäjät ja ruohonleikkaajat ajaisi niiden yli. Minulle tulee niin, niin hyvä mieli tuollaisesta puuhasta. Siinähän on myös se, että teemme jotain yhdessä, mikä tuntuu hyvältä. Te naiset etenkin tiedätte, mistä puhun, kun näin kirjoitan!
Pihapuutarha, kai niin voin sanoa, tuottaa minulle suunnattomasti silmäniloa ja rukoilen, että muillekin. Ja koska en tykkää olla toimettomana, en viitsisi istuskella pelkästään, kun menen pihalle vaan rapsuttelen mielelläni kukkasia, kastelen niitä ja tarkkailen, mitä niille kuuluu. Kukat eivät oikein menesty, jos ei niitä mielellään päivittäin seuraa ja huolehdi vähintään kastelusta.
Eilisiltana tullessamme
pieneltä roskislenkiltä, pesimme vesitynnyrin, joka on katoksen nurkalla. Tänään saanemme tynnyrin täyteen uutta sadevettä. Eilen se loppuikin sopivasti ennen sateen alkua. Olen välillä tuonut parvekkeen kukillekin sadevettä ulkoa. -Tomaattimme on tuottanut kaksi tomaattia ja lisääkin näyttäisi tulevan. Minulla on ollut koko kesän jotain vihreää laitettavaksi leivän päälle parvekkeelta. On tuntunut kuin eläisin muka maalla.
Ystävien kanssa kahvittelu
lähikahvilassa oli piristävää vaihtelua sekin. Ja eilen lounastimme ulkona katoksessa yhden lapsiperheemme kanssa - siirsimme pöydän sinne, kun tuuli niin kovasti. Pöytä saakin olla siellä, kunnes sade menee ohi ja tulee taas lämmintä. Kai nyt vielä lämpimiä päiviä riittää pitkälle syksyyn, vaikka illat ja yöt pimenevätkin!
on ollut edelleen innostavaa. Niissä on käsinkin ompelemista, joten järjestän sitä itselleni niin, että kun Seppo lukee minulle, voisin silloin ommella jalkoja, käsiä ja päitä kiinni keskikroppaan tai hiuksia päähän. Minä vaan olen sellainen, että minun pitää saada tehdä käsilläni jotain. Voi tulla toisenkinlainen aika vielä, mutta voi olla tulematta. - Nyt Sepon lukemisena on jälleen Naisten etsivätoimisto n:o 1 -kirja; yksi niistä 25:stä, joita on julkaistu. Ehkä lainaan lisää Sparksin kirjoja jossain vaiheessa, nekin herättävät ajatuksia.
Lutherin Mannaa Jumalan lapsille -kirjaa iltaisin. Sieltä muuan ajatus: "Ellet aio rukoilla ennen kuin tulet kelvolliseksi, et koskaan voi rukoilla." Mitä kelvottomammaksi tunnet itsesi, sitä suuremmalla syyllä on rukoiltava. Itseltä ei tule odottaa mitään onnistumista ja kelvollisuutta, se kaikki saadaan lahjaksi.
Kun olet kastettu, sinun tarvitsee vain uskoa, että saat käyttöösi ja omaksesi kaiken, mitä Jumala lupaa Sanassaan. Tiedätkö tämän? Sinusta ei tarvitse löytyä jotain hengellistä, koska sitä ei löydy. Tai jos löytyy, niin sen varaan et voi rakentaa pelastustasi. Sillä pelastus on Jumalan lahja. Pelastus ei seuraa meidän tekojamme, vaan sitä Jumalan tekoa, että hän antoi Poikansa. Jolla Poika on, sillä on Elämä. Ja jos sinut on kastettu, sinulla on Poika. Usko häneen! Laita kaikki luottamuksesi häneen.
Joku on tullut uskoon,
ehtoollispöydässä. Tai voisi sanoa, usko tuli häneen, kun hän kuuli papin sanat: "Teidän edestänne annettu." Hän ymmärsi, että tuo sana tarkoittaa myös häntä. Näin sinäkin saat uskoa, rakas lukijani! Sinun edestäsi Jeesus on antanut ruumiinsa ja verensä, että sinä pääsisit vapauteen ja iankaikkiseen elämään, joka alkaa jo täällä maitten päällä ja jatkuu iäti taivaaseen, kuten runoilija on sanonut. Ehtoollisessa usko vahvistuu, kun aina saa kuulla nuo sanat ja omistaa ne uskossa.
On aika lopettaa ja siirtyä levon puolelle. Siunattua heinäkuun sadetta sinulle, rakas lukijani; pyydän sinulle myös Hengen sadetta, joka kirkastaa sydämellesi Kristuksen rakkautta. Rukoillaan toistemme puolesta!