06.05.2026 - Kolea kevät jatkuu

Kävin eilen uimassa,

menin pyörällä, puin pitkän talvitakin ylleni eikä se ollut yhtään liikaa. Olin laskenut mielessäni, että Vikingan rannalle ei tuule, vaan tuuli tulee takaapäin. Erehdyin. Tuuli tuli suoraan selältä ja se oli hyytävä. En tiennyt, miten saisin puetuksi uimapuvun parhaiten, niin ettei takkia tarvitsisi riisua, mutta sehän oli mahdotonta. Tuuli puhalsi lävitseni, mutta mereen minä menin. Uin laiturikiveyksen pohjoispuolella, niin ettei tuuli puhaltanut suoraan sinne. Ihan hyvä siellä oli uiskennella ja uin kai 3-4 minuuttia. Olin hyvin tyytyväinen itseeni uimisen jälkeen ja pukeutuminen sujui leikiten.

Eilen oli tiistai,

 ja meillä oli mukamas "vapaapäivä". Se oli sellainen, että Seppo kävi apteekissa, minä aloin raivata verhoja ikkunasta ja kun Seppo palasi, pesimme sekä olohuoneen että keittiön ikkunan. Kieltämättä olimme hiukan kireitä kumpikin ennen kuin työ oli lopussa, mutta lopussahan se kiitos seisoo! Tässä kuvat ikkunoista, jotka ovat pestyt. Tänään piti pestä työhuoneen ikkuna, mutta se jätettiin suosiolla ensi viikkoon.

Jostain syystä lepopäivä oli sen verran rasittava, että migreeni jylläsi aamuyön. Näin painajaisia ja valvoin, eikä auttanut lopulta muu kuin käydä syömässä niin että sain sitten vielä unen. Nukuttiinkin sitten pitkään.

Niin, ja eilen

tein meille herkkuruokaa ikkunat pestyämme. Paistoin tuoreita leipiä paistinpannulla - olen kertonut niistä aiemmin - ja sen jälkeen vielä pari munaa kummallekin. Sitten sängylle syömään ja nauttimaan. Nautinto oli huipussaan, kun kippasin kupillisen kahvia sänkyyn, josta oli juuri vaihdettu lakanat edellisenä päivänä. Emme me siitä numeroa tehneet, kuivailtiin peittoja ja sillä selvä. Vähän ehkä kahvin tuoksua nautitaan ylimääräinen annos, kun vuode avataan.

Illalla tein sämpylätaikinan ja söimme sämpylöitä niin että napa rutisi. Mikäpä olisi parempaa kuin maito ja tuore leipä!

Olen kuunnellut

lhpk.fi/saarnasto -sivuilta opetuksia ja saarnoja samalla, kun olen vähän ommellut. Tekeillä on nukke, mutta vanut ovat vielä kaupassa. Haen, kun ehdimme ajella Tervajoelle. Tänään en tosin ole ehtinyt kuunnella, sillä vauhtia on ollut tänäänkin. Ja on saatu nauraa toilailuille. Ajoimme kirjastolle, Seppo jäi sinne, minä kuvia hakemaan, tein tilauksen eilen. Samalla kävin taas kerran kännykän kanssa liikkeessä kysymässä apuja. - Meidän piti mennä hakemaan multasäkki tallilta kaupungista, mutta muistin multasäkin vasta, kun olimme kotona ja vatkasin vispipuuroa. Lähdimme sitten keskipojan luo kananmunia viemään. Olin sanonut, että toivottavasti muistetaan ne munat. Portaissa mennessämme muistin, että ai niin, ne munat!

Poikkesin pääkirjastossa 

eilen pikaisesti. Löysin mukavaa luettavaa. Enpä tiedä ihanampaa ajatusta, kuin makoilla sängyssä ja lukea hyvää kirjaa! Ja niitä on syytä olla useampi aina odottamassa, sillä jos jokin kirja ei innostakaan, voi vaihtaa toiseen. Kun teen käsitöitä vain minimisti, luen kirjoja hullun lailla.

Rukoushetket

klo 17 ja klo 21 on pidetty aika tarkasti. Tänään keskipoika auttoi laittamaan kännykän pirisemään joka päivä noina kellonlyöminä; itse en osannut. Olen vaan siirtänyt sen soittamaan seuraavana aikana, mutta pitkän päälle se on rasittavaa. 

Vasta tänään tuli ahaa-hetki ja ymmärsin, että jotkut kenkutukset ja vastoinkäymiset voivat johtua paitsi omista vioista, myös siitä, kun porukalla rukoillaan säännöllisesti ja periksiantamattomasti pitempään. Siitä ei vastapuoli pidä ollenkaan ja se alkaa heitellä kapuloita rattaisiin.

Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. -1. Piet 4. luvusta

Eilen olin

poikennut asialla naapuritalossa ja kun palasin, tapasin ulkona uskovan naapurin ja istuimme kai tunnin penkillä auringossa ja puhuimme syntyjä syviä. Kun aurinko sitten kiersi nurkan taakse ja alkoi tulla vilu, lähdin kotiin. Tuollaiset tuokiot ovat arvokkaita! Etukäteen kohdalle osuvia tähtihetkiä.

Kohta on taas tähtihetki

ja on otettava loppukiri, että ehdin käydä hiukseni pesemässä suihkussa ennen kuin klo on 21. Aamulla kurvaamme etelään päin, menemme tapaamaan Sepon vanhempia. Rukouksen jälkeen luen Sepolle Jaakko Haavion kirjaa, jossa hän muistelee entisiä aikoja. Erittäin hauska ja opettavainen kirja.

Sinua siunata tahdon, rakas lukijani! Tavataanko rukousalttarilla?