30.04.2026 - Nivalasta tultua

On torstai,

olimme kolme päivää matkoilla, kun vierailimme Nivalassa. Äitin luona käyminen oli pääasia, mutta samalla haluan siellä käydessäni tervehtiä muitakin sukulaisia ja ystäviä, joita asuu ihan lähellä lapsuudenkotiani.

Nyt otin hyvin iisisti,

ja ehkä siitä johtuen migreeni on pysynyt poissa alkuviikon. Asustimme äidin asunnolla, äitihän on ollut talven ajan vanhusten hoitokodissa, kevätpuolen Nivalassa, mihin hän on hyvin tyytyväinen. Äiti liikkuu reippaasti rollaattorilla ja on fyysisesti kohtalaisen hyvässä kunnossa yli 91-vuotiaaksi, mutta muistin kanssa on ongelmia, lähimuistin lähinnä.

Monena aamuna Nivalassa ajattelin, että nyt pitäisi mennä vähän käveleskelemään ulos, mutta väsyttää. Vai pitäisikö kuitenkin mennä, se olisi terveellistä. Mutta samalla tunsin olevani hyvin väsynyt, joten päätin, että en mene minnekään. Niinpä tein sudokua tai luin. Sudokuista täytyy sanoa, että tosi moni meni ihan mönkään. Nyt kotona otan ne työn alle ja yritän löytää niihin oikeat ratkaisut.

Kyläilimme kuitenkin,

näimme mm. pienen sukulaisvauvan, jota ei ollut vielä kastettukaan, ristiäiset pian tulossa. Näimme velipojan uuden kodin. Poikkesimme navetta-aikaan eräässä kodissa ja lasten kanssa vietimme vähän aikaa. On ilo tavata lapsia, jotka ovat onnellisia. Pieni koululainen kertoi, että me mennään tänään pihasaunaan. Meillä on siinä iso puupino, saunapuut on lähellä. Ja me paistetaan makkaraa saunassa. Ei tarvi monta kertaa heittää löylyä, niin makkarat on valmiina. Me syödään ne saunassa ja makkara on hyvää! -Terveiset olivat menneet perille vanhemmille, sain viesin illalla.

Äidin hoitokodissa

oli väki vaihtunut. Lippu oli puolitangossa tuonakin päivänä. Ihmiset ovat hyvin iäkkäitä päästessään viimein hoidettavaksi, joten eivät he pitkään välttämättä elä enää muuttaessaan pois kodistaan. Hoitajat ovat asiantuntevia ja ystävällisiä. Äiti taitaa alkaa viihtyä vähitellen. Ilo oli jälleen kuulla hoitajien suusta, että äitimme tultua sinne koko ilmapiiri osastolla on muuttunut. Äiti saa muut mukaan juttelemaan ja hän osaa puhua tilanteisiin sopivasti. Sillehän ei mitään voi, että muisti ei enää toimi kuten nuorempana, mutta ihminen on kuitenkin sama. Kun äidin vieruskaveri huuteli moneen kertaan, että hänet pitäisi viedä huoneeseen, äiti rauhoitteli mummua ja sanoi, että kyllä ne kohta vie, kun huone on siivottu. 

Äiti on aina ollut yltiösosiaalinen, ja nytkin hän viettää aikaa mieluiten olohuoneessa, missä on muitakin ja on juttuseuraa. Voi olla, että äiti on eniten äänessä, mutta haitanneeko tuo. Moni kuuntelee mielellään, kun joku juttelee. Moni vanhus ei enää pysty tai jaksa puhua.

Maanantaina Seppo meni kylälle kauppaan ja kirjastoon, kun menin äidin luo. Äiti kysyi monesti, missä mieheni on. Huomasin, että äiti ei ollut oikein tyytyväinen siihen, sillä hän kertoi pöydässä, että sen mies huitelee jossain kirkonkylällä. Viisastuin siitä ja otin Sepon mukaani toisena päivänä, mutta minun kanssanihan se äiti vaan puhui. Hän sanoi monesti, että on se niin mukava, kun sinä löysit tuon kaverin, ettei sun tarvi yksin olla. Olen samaa mieltä. Äiti jäi tyytyväisenä vielä istumaan olohuoneen pöydän ääreen, kun lähdimme. Taisi ruveta torkkumaan, mutta halusi olla siellä toisten seurassa.

Samalla reissulla

poikkesimme erääseen liikkeeseen, mistä olen usein löytänyt edullisia paitoja joulunlapsipaketteihin. Nytkin tärppäsi ja lähdimme paitakasan kanssa kaupasta. Kotimatkalla poikkesimme hetkeksi ystävän kotiin. Muutamassa sukulaispaikassa olisimme käyneet kotimatkalla vielä, mutta aikataulut eivät täsmänneet, joten  poikkesimme vain syömässä Kokkolan keskustassa. Loppumatkasta jo väsytti. Illalla oli ihana kellistyä omaan sänkyyn.

Kukat olivat pärjänneet hyvin parvekkeella. Saavat olla siellä edelleen, sillä toivon, että voisimme pestä edes yhden ikkunan ennen viikonloppua. Ehkä se ei onnistu, sillä Seppo on selkeästi vähän flunssainen. Huomenna, jos Herra suo, ajelemme Seinäjoelle veisaamaan: Luukkaan srk on hommannut sponsoreita laulajille, ja sillä lailla osallistumme varojen keruuseen Rufus-pastorille Afrikkaan. Hän tarvitsee uuden moottoripyörän. Luukkaan srk kustansi Rufuksen pappisopinnot ja jatkaa näin edelleen Rufuksen työn tukemista. -Kun jokin Lähetyshiippakunnan srk on tarpeeksi varakas kustantaakseen pastorin ja muitakin kuluja lisäksi, srk voi alkaa tukea vaikkapa jotain opiskelijaa pastoriopinnoissa tai diakoniaopinnoissa. Näin on tapahtunut jo monen kohdalla, moni afrikkalainen on saanut ammatin ja työn.

Pyykit liehuvat

jälleen ulkona narulla. Käyn hakemassa ne pian sisälle ja taidan paikata pyjamani kyynärpäät. Hain Paapiista Kokkolasta muutaman pussin joustokankaita tätä operaatiota ajatellen. 

Sämpylät tuoksuvat täällä keittiössä. Tein aamulla taikinan - kolmessa eri kulhossa, että on helppo alustaa taikinat - ja paistoin. Söimme niitä palmukaalista ja kurpitsasta tehdyn sosekeittoni kanssa. Nyt alkaa olla päiväkahvin aika!

Vielä sen verran,

että Juha Kemppainen, alan asiantuntija Oulusta (Timoteus-srk:n jäsen) on tehnyt selaissovelluksen

www.lhpk.fi/saarnasto 

jonka voi ladata omaan kännykkään. Siihen on hyvät ohjeet lhpk.fi -sivustolla. Niin hyvät, että minäkin osaan avata sen. En toki osaa klikata sitä niin, että saisin sen näkyviin kännykän etusivulle, pyydän apua siihen huomenna joltakin.

Saarnastosta löytyy tässä vaiheessa mm. Kalliopohja-kirja luettuna - aloitimme sen kuuntelun eilen Sepon kanssa. Erinomainen kirja, olen lukenut sen ainakin kerran. Muita kirjoja sinne ei ole vielä luettu. Myös kaikki opetussarjat ovat helposti löydettävissä ja kuunneltavissa. Nekin on helppo napata sieltä. Suosittelen, jos haluat kuunnella hyviä raamattuopetuksia. podcasteja ja mitä muuta siellä lieneekään. 

Netistä löytyy tällainen; ilopilleri.fi/raamattu/voimalauseet

“Jumalan rakkaus on meille varmistettu siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme.”

Jumala rakastaa meitä niin paljon, että hän antoi Poikansa meidän puolestamme. Tämä on kristinuskon ydin - Jumalan ehdoton rakkaus.