31.10.2026 - Hyvää pyhäinpäivää!

Sää muuttui astetta 

kolkommaksi, vaikka lämpimän puolella ollaan vielä mittarin mukaan; marraskuu alkaa huomenna. Loppusyksy on ollut monet vuodet minulle väsyttävää aikaa ja olen yrittänyt karsia pois turhat menot. Tämä syksy onkin sitten hiljentymisen aikaa. Karsiutuvat pois enimmät ihan itsestään, kun en jaksa vouhottaa.

Torstaina meinasi migreeni

ruveta jylläämään, kun heräsin lyhyiltä päiväunilta. Lähdimme ulos ja pesettämään autoa - pienet askareet helpottavat oloa monin tavoin. Sen jälkeen kävimme varaamassa uudet talvirenkaat ja veimme entiset liikkeeseen. Ensi viikolla saamme uudet renkaat alle. Jospa saisimme vielä huollon ja katsastuksenkin hoidettua ennen äidin hautajaisia! Poikkesimme muutamassa kaupassakin ja kotiin tullessa migreeni oli jäänyt taakse.

Saimme iloksemme

Pedron tänään meille. Keräsimme viimeinkin pihapensaista aronioita, kun saimme työmiehen kaveriksi - tai kun viimein muistin, että ne pitäisi kerätä. Olen toki muistanut, mutta aina väärään aikaan. 

Pedrollakin on isomummu mielessä. Hän poimi yksittäisiä marjoja ja kertoi, että tämä on isomummumarja, sillä isomummukin oli vanha ja kömpelö. Lapsikin prosessoi isomummun kuolemaa, kun olemme siitä puhuneet. Marjoja kerättyämme miesväki lähti viemään paristoja kaupan keräyslaatikkoon. Ehkä käyvät ostamassa lisää ksylitolipastilleja, ne ovat lopussa ja lapset haluavat niitä ruuan päälle.

Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. -Matt 18. luvusta

Kävelimme iltapäivällä

Sepon ja Pedron kanssa hautausmaalle. Sytytimme kynttilän Arin haudalle ja toisen kynttilän äitiä ajatellen. Kävimme sen jälkeen ystäväpariskunnan haudalla.

Pedro toimi lapsen lailla, alkoi askarrella lehdistä koristeita hautakiven päälle. Sydäntäni lämmitti, kun oli lapsenlapsi mukana haudalla käydessämme. Sain samalla kertoa isovanhemmista ja muista asioita. Ovat pienelle vielä kaukaisia ja vaikeita. 

Illalla myöhään

sain mieleeni sanoja, jotka haluan laittaa äidin kukkalaitteeseen. Piti ponkaista pystyyn ja käydä kirjoittamassa ylös, muuten unohtuvat. Vielä niitä pitää hioa.

Jatkan illalla, 

kun Pedro on lähtenyt, olemme juoneet rauhankahvit ja sain romaanin luetuksi loppuun. Kello viiden rukoushetken pidimme myös ja söimme iltapäiväruuan, mikä tarkoittaa yleensä voileipiä kahvin kanssa tai ilman vuoteessa samalla lueskellen. 

Kuulin aamusella

suru-uutisen ystävän miehen kuolemasta. Syksy taitaa olla aikaa, jolloin ihmisiä kuolee paljon. Vai tuntuuko vain siltä?

Nivalassa luettiin tänään jumalanpalveluksessa kaikki tähän mennessä vuoden aikana kuolleet, myös ne, joita ei ole vielä haudattu. Olin jo mielessäni päättänyt, että ensi vuonna menen Nivalan kirkkoon paikalle, kun kynttilä sytytetään äidin muistolle ja hänen nimensä luetaan. Mutta se luettiin jo tänään! Vaasassa tämä tapahtuu pyhäinpäivänä vain jo haudattujen osalta. Käytännöt näköjään vaihtelevat eri seurakunnissa. Miten on sinun paikkakunnallasi, hyvä lukijani!

Tein toisen nuken valmiiksi,

sen jälkeen levitin palapelin. En ole vielä yhtään sitä aloittanut. Nukkien tekeminen tuntui nyt ylivoimaiselta, mutta ei näytä palapelikään sujuvan. On vaan väsynyt olo ja nukuttaa. Kaamosaikaahan tämä meilläkin on, vaikka emme Lapissa asukaan.

Eilen tapasin

ystäviä lounaan merkeissä. Sovimme jo yhteisestä joulunajan ateriasta, tai adventinajan paremminkin. Olisi mukavaa, jos jokainen pääsisi paikalle, mutta lapsenlapset tai muut menot juoksuttavat meitä toistaiseksi.

Jokainen meistä on enemmän tai vähemmän terveytensä kanssa lujilla. Mutta sekin kuuluu elämään. Ja tämän elämän jälkeen alkaa todellinen elämä, kun iankaikkisuus alkaa kuoleman jälkeen. 

Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. 

Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla. -1. Tess 4. luvusta

Pedrolla oli 

askarteluideoita, joita he Sepon kanssa toteuttivat. Mukaan lähti rahasäilön lisäksi pahvikampa. Kun piikit kammasta loppuvat, on edessä reissu isomummun hautajaisiin. Keskustelimme hautajaisjärjestelyistä, mitä mitkin asiat tarkoittavat. Pieni poika on kiinnostunut tietämään. On siunattua olla isovanhempi, ja ihanaa, kun lapsi kyselee. 

Ilta meni pitkäksi,

väsymys valtaa mieltä. Hautajaisjärjestelyjäkin on. Huomenna on menoa koko päivä, on saatava nukkua riittävästi. On aika sanoa hyvää yötä, Jeesus myötä, rakas lukijani!