12.10.2026 - 22 vuotta ensimmäisestä Ajankohtaisesta!

Kuka olisi uskonut

silloin, kun olin 44 vuotias, että kirjoitan näitä juttujani näin kauan. Tai että kukaan niitä viitsii lukea näin monta vuotta. Ehkei täällä ole montakaan, jotka lukivat jo alusta lähtien, vai onko ketään? Kiva, jos laitat viestiä tai sähköpostia siinä tapauksessa ( pmhakkola@gmail.) Lisää com tuohon sähköpostin perään, en laita sitä suoraan, jos se vaikka alkaa elää omaa elämäänsä, mistä noista tietää.

Harmittaa,

kun poistin jossain vaiheessa paljon kuvia alkuvuosien jutuista. En jaksa muistaa, mitä häikkää asiassa oli, mutta jälkeen päin selvisi, ettei niitä olisi tarvinnut poistaa. Mutta tekstit ovat jäljellä. Paljon, niin paljon on tapahtunut näiden vuosikymmenten aikana. Iloista ja surullista, mutta suuria ihmeitä myös: olen saanut pysyä uskossa Jeesukseen ja hän on saanut kasvaa elämässäni, minä toivottavasti vähän pienentyä omista pullisteluistani. Hidasta on ihmisen kasvu oikeaan suuntaan, mutta sitä suurempi on armo, jonka varassa saamme elää ilman mitään omia ansioita.

Saada olla Jumalan lapsi

on suurin ja tärkein asia elämässä ja kuolemassa. Ilman Jeesusta me hukumme, sillä hän on tie iankaikkiseen elämään. Kun olemme hänessä, ja me olemme, kun olemme kastetut Jeesukseen ja turvaamme häneen, vaikka heikostikin. Sillä

Jokainen joka huutaa avuksi hänen nimeään, pelastuu.

Pääsin messuun

eilen. En ollut kovin hyvin nukkunut, mutta menin siitä huolimatta Sepon kanssa. Hyvä oli, että menin, ei ole tärkeämpää kuin saada ehtoollinen ja kuulla synninpäästön sanat. Että olen armahdettu, että syntini ovat anteeksi annetut Jeesuksen tähden. 

Nukuin päiväunet ja kävimme lenkillä. Kävin uimassa ja olen iloinen, että pian avautunee sisäsataman pukukoppi, jossa voi pukeutua. Yllättävän hyvin onnistui vieläkin, vaikka sää oli kolea ja tuulinenkin. Vesi oli jäähtynyt, netin mukaan saattaa olla jopa vain 5-asteista rannan tuntumassa. Olinpa iloinen, että pääsin uimaan, että on tällainen mahdollisuus!

Viime yön nukuin

hyvin ja syytä onkin, sillä tänään tulevat ensimmäiset lomalaiset, Levitius ja Saarukka. Uskon, että meille tulee hauska päivä yhdessä.

Kerroin aiemmin,

että eräs naapuri antoi pari kaktuksen juurakkoa, oli jakanut vanhan kaktuksensa. Hän sanoi, ettei se ole koskaan kukkinut, mutta aikoi myös viedä kukkansa ulos mökillä. Itse istutin ne kaksi hänen tuomaansa ja vein ne ulos ja myös muutama vuosi sitten Petralta saamani.

Hain ne jokin viikko sitten, ja ne alkoivat heti lykätä nuppua ja ovat pian täydessä kukassa. Vanhin kukista availi nuppujaan vähän laiskasti ja huomasin, että purkki on juuria täynnä, multa on loppunut. Istutin sen isompaan purkkiin ja toivon, että se pian huomaa asian ja innostuu kukkimaan rohkeasti!

Rohkeasti

saamme mekin kukkia oman luonteemme ja lahjojemme mukaan. Se on helppo sanoa toisille, mutta itse on välillä vaikeaa uskaltaa ja rohjeta toimia ja elää täydesti. Antakoon Herra meille jokaiselle siihenkin kasvua kuten myös hengellistä kasvua sen mukaan, kuin hyväksi näkee. Itse voimme vaikuttaa hengelliseen kasvuun rukoilemalla, lukemalla Raamattua ja osallistumalla seurakunnan toimintaan, etenkin messuun ja ehtoolliselle.

Ihmisenä kasvua tapahtuu ainakin vaikeissa ihmissuhteissa ja ystävien keskellä, jotka ovat peileinä elämässämme. Sikäli kuin suostumme kasvamaan ja kykenemme siihen.

Herra suokoon

siunattuja aikoja Ajankohtaisten parissa edelleen. Päivittäin rukoilen klo 21- , että kirjoittamiseni ei olisi turhaa höpinää, vaan että sen kautta moni löytäisi tien Jumalan luokse - itse asiassa rukoilen, että jokainen löytäisi. Ei minun kirjoitusteni tähden, vaan sen Sanan tähden, jota pyrin kylvämään kirjoitusteni ohessa. 

Jumalan Sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. -Hepr 4:12

Kerroinkohan jo hupparista,

jonka tilasin reilu kuukausi sitten? Sen on tekstin mukaan kehitellyt henkilö, jonka sisko teki itsemurhan. Hupparin teksti on kuulemma estänyt itsemurhia ja rohkaissut monia, jotka näkevät hupparin teksteineen jonkun yllä. Tilattuani ja odotettuani sitä laitoin viestiä kyselläkseni, onko huppari tulossa. Koneen suojaus varoitti sivustosta, jolle menin. Olin varma, että kyse on huijauksesta. Viikkoa ennen kuin huppari tuli, sain viestin sivustolta, että se on tulossa. En uskaltanut avata sivua. Mutta huppari tuli ja aion nyt käyttää sitä ja toivoa, että se rohkaisee niitä, jotka ovat epätoivoisia tai murheellisia. Mutta sitä enemmän itse kutakin auttaa itse Jumala Sanallaan, joka haluaa joka päivä sanoa meille:

Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi. Älä pelkää, sinä piskuinen lauma. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun (Jeesukseen, Joh 14. luvusta)

Aika rientää,

aamutoimien aika. Siunattua alkanutta viikkoa sinulle, rakas lukijani! Kiitos, että mahdollistat kirjoittamiseni lukemalla ja välillä viestittämällä, että siellä joku lukee ja on mukana - ilman palautetta meitä ei ole olemassa, vai mitä? Tarvitsemme toisia ihmisiä peileiksi elämäämme - ja saamme olla sellaisia myös lähimmäisillemme eri tavoin.