Kategoriat: Ajankohtaista
Maanantai on usein
Sepon imurointipäivä. Minäkin yritän pinnistellä ohessa ja olla tekevinäni jotain, kun sille päälle satun. Tänään puhdistin pyykkikoneen vedenpoistoaukon. Käytän Enjo-pesuainetta pyykin pesuun. Se on hyvin hellävarainen ja luonnonmukainen tuote paitsi pyykille, se myös suhtautuu ystävällisesti koneen likaantumiseen. Niinpä puhdistan koneen aina kun muistan, siis mahdollisimman usein.
Olen suihkutellut tavallisesti pullosta lämmintä vettä fairy-pullon korkin läpi. Nyt keksin ottaa käsisuihkun ja se oli tehokkaampi. Pulloharjalla sain putsattua rööriä aika pitkälle. Samaa kyytiä pesin kylpyhuoneen lattian ja lattiakaivon. Sitäkään ei tarvinnut turhan päiten hinkata vaan ihan asiasta.
Soitin lääkäriystävälle
ja minulle selvisi tärkeä asia. Kerroin täälläkin, että minulla oli Panadolista lääkepäänsärky, joka parani, kun lopetin Panadolin käytön. Ystävä sanoi, että hän kuunteli hetken, että mitä: lääkepäänsärky Panadolista! Samassa hän muisti, että niinhän se onkin, että lääkepäänsärky tuleeyleensä vain kolmiolääkkeistä -
MUTTA: jos potilaalla on päänsärkytaipumus, myös Panadol voi aiheuttaa lääkepäänsäryn! Minulla siis tosiaan oli lääkepäänsärky, joka parani, kun lopetin sen käytön.
Useinhan vanhuksille esimerkiksi määrätään Panadolia jatkuvasti ja se onkin ihan ok, sillä auttaahan se särkyihin ja on ilmeisesti turvallinen. Arikin sai aikoinaan sitä joka päivä. Tosin välillä se poistettiin hänen lääkelistaltaan, kun joku lääkäri oli kuulemma siistinyt potilaitten lääkelistoja. Nostin metelin, sillä Arilla oli särkyjä eikä hän voinut ilmaista kipua, jos ei sitä kysytty niin että hän saattoi nyökätä.
Koska valvon aamuyöt
pieniä poikkeuksia lukuunottamatta, soitin terveyskeskukseen, tai siis sieltä soitettiin takaisin. Pyysin erästä unta vahvistavaa lääkettä, jota eräs teistä lukijoista minulle ehdotti ja lääkäriystäväkin suositteli. Toivon todella, että saisin siitä apua.
Nykyään ei mielellään kirjoiteta unilääkkeitä, kertoi puolestaan toinen ystäväni, vaan lääkkeeksi määrätään mielialalääkettä, jolla on pieninä annoksina otettuna tainnuttava vaikutus, siis unta vahvistava. Sellaista minäkin viimeksi olen napsinut, mutta se ei toimi enää.
Eilen olin tosiaan
aivan kuitti enkä tahtonut jaksaa pientä lenkkiämme Sepon kanssa tehdä, mutta teimme sen kuitenkin; kiersimme Onkilammen, minkä kiertäminen kestää noin 40 minuuttia. Otin muutaman kuvan punaisista, pienistä, kauniista pensaista.
Tänään puolestaan teimme uimalenkin Vikingan rannalle, ja otin keltaisista kukkasista kuvia. Päivänkakkaran näköiset ovat omalta ryytimaaltani, toin niitä maljakkoon viime viikolla. Ne ovat tosi nättejä! Kävin uimassa, noin 3 minuuttia. Olisi tehnyt mieli uida kauemmin, kun sää oli aivan tyyni ja meri ei aaltoillut, mutta en arvannut, ettei jalkani heittäydy hankalaksi. Mutta jos ehdin, menen kyllä huomennakin uimaan, mutta en ole kauan vedessä.
Seppo on lukenut
Joel Haahtelan kirjaa Adelesta. Kirjassa mies menee luostariin tutkiakseen Adelen tarinaa ja välillä hänet pyydetään keittiöön töihin. Olisi perunan kuorimista ja sen jälkeen juuresten. Veli Paul selittää, että työ sujuu mukavasti, kun rukoilee samalla. Ja että itse asiassa työkin on pelkkää rukousta. Voi rukoilla esimerkiksi: Rakas Jumala, armahda minua! Ja jatkaa sitä, kunnes perunat on kuorittu. Sen jälkeen voi siirtyä juureksiin.
Minusta tuo oli hyvin sanottu. Että koko elämä on rukousta. Teki mitä teki, voi rukoilla ja silloin ei edes huomaa, että työkin tulee tehdyksi. Sunnuntain messussa, jossa pastorimme siunattiin virkaansa puhuttiin myös esirukouksen merkityksestä. Minä uskon esirukoukseen. Sen takia vien joka sunnuntai esirukouspyyntöjä messuun ja niiden puolesta rukoillaan. Pastorin puolesta kirjoitan esirukouksen aina. Se on todella tärkeää, pastori tarvitsee paljon rukousta kyetäkseen hoitamaan laumaansa.
Olen tekemässä
toista 500 palan palapeliä sen jälkeen, kun lopetin käsityöt vähäksi aikaa. Sitä tehdessä ei voi ajatella kovin paljon muuta, se on lepoa. Liekö väsyneen lepoa, sillä mielestäni olen tullut todella hitaaksi löytämään oikeita paloja. Mutta se ei haittaa ollenkaan. Tärkeää ei ole, miten nopeasti palapeli valmistuu, vaan että sellainen on tekeillä ja voin vähäksi tai pitemmäksi aikaa istahtaa pöydän ääreen sitä tutkailemaan.
Kuminauhavenyttely ynnä muut
venytykset odottavat; yritän kuntouttaa olkavarttani ja lihaksiani kipujen takia ja muutenkin, etten ala kuihtua. Iltaluvut ovat myös edessä, sen jälkeen iltatoimet ja sitten vielä vähän Adelen lukemista/kuuntelemista. Palautin kirjastoon tänään uimareissullamme kirjan, joka oli liian jännittävä. Miksi kiusata itseään sellaisella, kun muutenkin nukun huonosti? Kestän huonosti kirjoja, joissa on ikäviä asioita.
Senpä takia
Raamattu on mitä parhain kirja luettavaksi joka päivä. Se julistaa sinulle, rakas lukijani, ja minulle, armoa ja Jumalan rakkautta, joka annetaan meille Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Vapahtajassamme. Roomalaiskirjeen 8. luku tekisi mieli laittaa tähän kokonaan, mutta laitan vain muutaman kohdan. Lue itse Raamatustasi se kokonaan - tämä on lempilukujani:
Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena.
---Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!
Hehkeää syyskuuta, lempeitä tuulia ja valoisaa mieltä; Jeesus kanssasi!