Kirjoittanut: Mustonen, Enni
Julkaistu: 1989
Julkaisija: Otava
Sivuja: 206
Suosikki: Tämä kirja kuuluu suosikkilistalleni
Arvostelut yhteensä: 5 kpl
Romaani yksinhuoltajaäidin muutosta maalaiskansakouluun kivikylästä. Mukava lukukokemus vaikka arvotus ei oikea. Paljon hyvää. Vasikantanssi tarkoittaa muuten poikineen lehmän maidosta tehtyä uunijuustoa.
Olen lukenut aiemminkin tämän maalaisidyllisen tarinan. Kaupunkilaisyksinhuoltajaäiti kolmen pienen lapsensa kanssa muuttaa maalaiskansakoululle ja tuntee tulleensa kotiin. Hän voi tehdä etätyötä ja lapset saavat vaarin, joka heiltä on puuttunut.
Kaunista, maaseudun tytölle tutunoloista kerrontaa.
Pakko lainata uusiksi tämä kirja, jonka olen ennenkin lukenut. Yksinhuoltajaäiti joutuu ahtaalle kolmen lapsensa kanssa, kun lasten isä on vastuuton, poikaa kiusataan ja työpaikkakin muuttaa.
Kuolemantapaus lähisuvussa johtaa kuitenkin uuteen alkuun, uudessa paikassa. Perhe muuttaa maalle, vanhalle koululle. Elämä saa paremman käänteen.
Pidän Mustosen tyylistä. Uskottava.
Kolmas perättäinen vuosi kun luen tämän maalaisromanttiikkaa pursuavan kirjan latotansseineen, kansakouluineen ja etätöineen. Kerrassaan soma kirja.
Tälläkään kertaa en pettynyt tähän kirjaan. Niin romanttinen ja suloinen. Kaikille kirjan henkilöille kävi hyvin lopulta. Kirjassa voin samaistua niin hyvin siihen, miten ihana äidin muuttaa lasten kanssa kaupungin lähiöstä maalle, jossa saa heti turvarenkaan ympärilleen, tilaa, luontoa ja voi vielä tehdä töitään. Hyvän mielen kirja!