Kategoriat: Ajankohtaista
Kyselin jossain
viime kirjoituksessani, onko kenelläkään kokemusta laseista, jotka suojaavat silmiä sinivalolta. En saanut mitään vastauksia. Mutta itse olen nyt kokeillut viitisen päivää kai Sepon keltaisia laseja. Ja uskomatonta, mutta totta, että kohta on mennyt neljä vuorokautta eikä migreeniä ole ollut! Niinpä en ole uskaltanut laskea noita laseja juuri päästäni, vaikka ne ovat hiukan hankalat, kun pidän niitä samanaikaisesti omien silmälasieni kanssa.
Tänään sain postista
punaiset yölasit tai oikeammin klipsit, jotka on kätevä laittaa silmälasien päälle. Ne ovat asialliset, kun tulee pimeä ja käytän kännykkää tai katson teeveetä.
Tässä vaiheessa olen
varovasti innostunut. Siis siitä, että saisin apua migreeniini. Edelleen makaan aamuin illoin pari minuuttia atlas care -laitteen päällä siten, että piikit painavat kallonpohjaan. En ole varma, onko siitä hyötyä minulle, mutta olen varma, ettei siitä ole haittaa. Olen valmis kokeilemaan kaikenlaista, että päiväni olisivat säryttömiä ja olisin toimintakunnossa. Sikäli kuin voin itse vaikuttaa.
Noista laseista voitte kukin katsoa netistä, kuten atlas caresta myös, jos arvelet niistä olevan itsellesi apua. Itse olen huomannut, että jos katson pari tuntia teeveetä yhteen putkeen, saan migreenin. Sain ohjeen, että olisi hyvä käyttää teeveetä katsoessa 20-20-20 -sääntöä. Eli 20 minuutin teeveen katselun jälkeen olisi hyvä katsoa 20 sekuntia 20 metrin päähän, niin että silmät "saisivat vaihtelua" vai miten se mahdettiin selittää. Täytyy ottaa käyttöön kaikki mahdollinen repertuaari ja rekvisiitta, mitä on tarjolla.
Tänäänkin on ollut
ihana päivä! Nukuimme kahdeksaan asti, mutta puolen tunnin päästä pyykkikone jo lauloi - tarkistin ensin, että luvassa on aurinkoa! Ja uuni oli lämpiämässä, sillä tein eilen sämpylätaikinan ja nyt vain nostelin siitä taikinaa lusikalla pellille paistumaan. Hyviä niistä tuli. Aamulukujen jälkeen veimme pyykit ulos kuivumaan aurinkoon.
Leipäpussitkin ovat muuten hyviä, mutta tänä aamuna oli yksi homehtumaan alkanut leivänpala toisessa pussissa! No, syytän itseäni, sillä ne yhdet sämpylät olivat aika taikinaisia, joten syy saattoi olla siinä. Muuten leipäpusseista kohoaa maukas tuoksu, kun sen avaa ja muut leipäset ovat olleet tuoreita ja maukkaita. Näköjään kotimaisiakin pusseja on nyt myynnissä, mutta olivat kalliimpia kuin minun tilaamani näköjään.
Olimme syntymäpäivillä tänään,
tapasimme Sepon veljen vaimoineen lounaspaikassa ja myöhemmin menimme heille kahville. Siinä välillä karautimme Sepon kanssa sisäsatamaan ja minä kävin uimassa. Merivesi on kyllä ällöttävän kylmää, mutta kyllä siellä sen kolmisen minuuttia pystyn olemaan, kun uiskentelen ympäriinsä. Ja jälkeen päin on mainio olo! -Ajan tiedän siitä, että luen Isä meidän, Herran siunauksen Israelille ja sota-asun (Efesolaiskirjeen lopusta). Kirjaa en toki pidä kädessäni, vaikka voin kuvitella, miltä se näyttäisi, kun sitä vedessä pitäisi ja laulelisi!
Kylmässä vedessä uinti on varmasti hyväksi särkevälle olkavarrelleni, sillä luultavasti siinä on hermopinne tai jotain sen tapaista, sillä viime yönä särkyä ei ollut ja joskus taas on kamalasti.
Ilokseni
sain iltapäivällä kotona jo ollessamme viestin, että punaiset lasit ovat tulleet ja eräs tilaamani kirja kirjastoon. Niinpä kävelimme hakemaan ne. Kuivuneet pyykit haimme yhteistuumin narulta tultuamme pyörillä kaupungilta. Seppo vaihtoi nastarenkaan pois pääsiäisen aikoihin pyörästäni. Nyt se hurisee taas kevyesti.
Olen ommellut pari
farkkulaukkua, kolmannen leikkasin jo valmiiksi ja meinasin silittää ruttuisen vuorikankaan. Mutta silitysrautapa ei lämmennytkään! Se on hapertunut ja joudun ostamaan uuden, mutta aikansa kestävät pelit ja vehkeet. Seppo oli heti innolla purkamassa silitysrautaa ja minunkin piti olla pitämässä kiinni johdosta ja painaa jotain rautaa kiinni pistotulppaan (vai mikä se lienee?), että Seppo sai mitatuksi virrankulun.
Tämä viikko

on siis alkanut toiveikkaasti ja onnellisesti kaikin puolin. Olen saanut hoideltua joulunlapsi -asiaakin taas eteenpäin ja iltaisin mietin lähetysaiheista puhetta ensi maanantaiksi. Kerron siitä myöhemmin kenties jotain.
Nyt on aika saada
kirjoitus nettiin kuvineen ja mennä lukemaan iltaluvut. Klo 21 soi kännykän herätyskello ja silloin meillä on tiettyjen iltarukousten aika.
Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,ja sitä varten minä olen saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu — minä puhun totta, en valhettele — pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa. -1. Tim 2. luvusta
Jumalamme siunausta sinulle, rakas lukijani!