05.04.2026 - Kristus on totisesti ylösnoussut!

Pääsiäinen!

Tänään on kaiken lisäksi meidän hääpäivä! Tai oikeastaan hääjuhlapäivä ja avioliiton siunauspäivä, sillä mehän kävimme maistraatissa 15.3 ja juhlan pidimme seurakunnassa 5.4., siis 7 vuotta sitten. Silloin olivat meille kaikki läheiset ihmiset paikalla, se oli hieno päivä.

Nopeasti ovat kiitäneet nämä vuodet, tuskin uskomme, että on vierähtänyt jo monta vuotta, kun me tapasimme ensi kerran lyhyen postittelun jälkeen vuoden 2018 viimeisenä päivänä. Naimisiin pinkaisimme sitten vuoden alussa. Mitäs sitä selvää asiaa jaamaamaan sen enempää. Jumalan hyvää johdatusta kohtaamisemme ja nämä vuodet ovat olleet.

Päivä kääntyi jo iltaan,

kävimme pienellä kävelyllä ja teimme tavanomaisen roskislenkkimme. Kävimme katsomassa, miltä Vikingan ranta näyttää, joko on pian uimaranta sulana. Ei ole. Vesi oli hyvin matalalla ja vain rantamassa oli sulaa vettä. Jäällä oli nuotiontekeleen jäännökset ja isoja rantakiven murikoita oli nakeltu jäälle. Kolmen viikon päästä sisäsataman uimapaikka sulkeutuu. Luulen, että silloin jo Vikingan rantakin on sulanut. Se on ikään kuin pussin perällä ja jäät ovat sulloutuneet sinne, kun tuuli on ne avoimista paikoista työntänyt pois.

Olen hehkuttanut moneen kertaan

neilikoitten kauneutta. Nyt kerron niiden kestävyydestä. Minulta jäi autoon yksi neilikan oksa, kun vein niitä ystäville tavatessamme reilu viikko sitten. Unohdin tuon yhden auton lattialle ja tänään toin sen sieltä. Se oli vähän nuupahtanut, mutta leikkasin siitä vähän vartta pois ja pistin maljakkoon. Parin tunnin päästä se oli aivan virkeä ja kaunis! Neilikoita ei tarvitse laittaa kosteaan paperiin tai muuhun, kun sellaisia ostaa kaupasta. Ne pysyvät hyvinä, kun vaan leikkaa hiukan vartta ennen kuin laittaa oksat veteen. Neilikat taitavat olla lempikukkiani sitkeytensäkin takia.

Tällä viikolla

olen saanut tehdyksi yhden farkkulaukun. Ehkä joku lapsenlapsistani haluaa sen joskus? Olisi kiva, jos haluaisi.

Lauantaina olin toivonut 

jaksavani leipoa pääsiäiseksi jotain herkkua. Toisin sanoen jos ei tulisi pahaa migreeniä, joka valvottaisi ja kykenisin leipomaan. Ilokseni olin hyvässä iskussa koko lauantain. Leivoin pullaa, sämpylöitä, persikkarahkapiirakkaa ja laavaleipää, joka on limpun tapaista ja jonka kohottamiseen käytetään soodaa. Muuten hommat onnistuivat hyvin, mutta en saisi nostella painavia piirakkavateja tai muuta, sillä käsivarteni eivät kestä sitä. No siitä myöhemmin.

Senkin takia

halusin leipoa, koska Ranskasta tilaamani leipäpussit olivat tulleet! Ne pääsivät heti koekäyttöön. Kyseessä on sellainen leipäpussi, joka on tehty upottamalla puuvillakangas hunajaan (en tiedä millaiseen ja miten), jolloin siitä tulee antibakteerinen ja sen pitäisi säilyttää leivonnaiset tuoreena pitkään. No, ainakin pitempään kuin huomiseen, jolloin ne ovat yleensä jo kovettuneet. Kerron, onko tuote maineensa veroinen, kun selvitän asian.

Uimalenkinkin teimme

lauantaina. Sitä ennen kolmen perheen lapsenlapset kävivät meitä virpomassa. Oli siis varsin hauska päivä. Arvata saattaa, että iltalukujemme aikaan jouduin sanomaan Sepolle, että älä lue yhtään enempää Nehemian muurinrakennustyöstä, en jaksa kuunnella, on päästävä lepäämään.

Yhdeltä yöllä heräsin, kuten arvelinkin. Panadolia ja kofeiinitablettia otin ja torkuin aamuun asti välillä nukkuen, välillä rukoillen ja valvoen. Mutta ilokseni olin kunnossa tänä aamuna ja kykenin messuun soittovuoroon. Käsivarsia ja ranteita pakotti yöllä, eivät kestä enää rasitusta.

Otto saarnasi pääsiäisen aiheesta

tietysti. Hän kiinnitti huomiomme siihen, miten hätääntyneitä Maria ja opetuslapset olivat, kun hauta oli tyhjä. Mihin varkaat olivat vieneet Jeesuksen ja aikoivatko häpäistä tämän ruumiin, kun käärinliinat olivat haudassa? Kun Pietari astui hautaan sisälle, hän havaitsi, että hikiliina oli eri paikassa kuin käärinliinat, laitettuna sivuun. Ei haudasta oltu lähdetty hätäisesti kuten varkaat lähtisivät. Nyt he alkoivat muistaa vähitellen, mitä Jeesus oli heille puhunut. Että hän oli kertonut edeltä, mitä tulee tapahtumaan. Että hän nousee kuolleista kolmantena päivänä. 

Ylösnousemus oli niin ihmeellinen asia, ettei se heti voinut mennä opetuslasten ja Marian järkeen. Mutta kun vähän aikaa kului, he alkoivat muistaa, mitä Jeesus oli sanonut. 

Pitkäperjantaina

jouduin jäämään kotiin migreenin takia. Seppo meni yksin seurakunnan hartaushetkeen. Minä sen sijaan sain kuunnelluksi kotona pari opetusta tai saarnaa ja koin, että minun piti sen takia jäädäkin kotiin lepäämään, että tarvitsin nuo opetukset.

Toinen kertoi viimeisestä ehtoollisesta. Juutalaisilla oli tapana juoda neljä maljaa aterialla. Kun kolmatta maljaa alettiin juoda, Jeesus sanoikin yllättäen opetuslapsille, että tämä on hän verensä, ja he juovat sen syntien anteeksisaamiseksi. Opetuslapset olivat yllättyneitä puheesta eivätkä kai huomanneetkaan, että neljäs malja jäi juomatta. 

Kun Jeesus sitten rukoili Getsemanessa samana iltana, hän rukoili, että "tämä malja" menisi häneltä ohi. Itsekin olen aina ymmärtänyt, että Jeesus tarkoitti kärsimystensä maljaa, niin kuin ilmeisesti tarkoittikin. Ristiinnaulitulle tarjottiin kuulemma viiniä, johon oli sekoittu jotain huumaavaa ainetta, että kivut eivät niin tuntuisi. Jeesus ei halunnut sitä juoda. Mutta kun kärsimyksen määrä oli täysi, tai kun oli aika, Jeesus tahtoi saada juotavaa. Hänelle tarjottiin viiniin kastettu sieni, josta hän joi. Sen jälkeen hän sanoi: "Se on täytetty" - ja antoi henkensä. Tämä oli se neljäs malja, se kärsimyksen malja, jonka Jeesus joi ja kärsi loppuun asti meidän syntimme. Meidän ei tarvitse niitä enää kantaa. Jeesus kantoi ne.

Toisessa opetuksessa verrattiin lakia ja evankeliumia. Laki on käsky, joka pitää noudattaa. Esim. auraa pelto - sitä ei tarvitse uskoa, se pitää tehdä; siis aurata pelto. Evankeliumi taas on lupaus, joka pitää vain uskoa. Sillä ei ole tekemisen kanssa mitään tekoa. Jos lupaan jotain, sinun tarvitsee uskoa se, ei tehdä sen eteen mitään. Et voi tehdä, voit vain uskoa. 

Eilen sain tyttäreltä

villatakin. Siitä on kai korkeintaan kuukausi, kun kysyin, voisiko hän tehdä minulle sellaisen, sillä tämä entiseni on kulunut ja kyynärpäät olen jo parsinut. Ostin tämän kirpparilta kai 10 vuotta sitten ja tämä on ollut mieluinen pitää ja sopivan värinen. Tumman punainen. Nyt sitten tytär oli jo kutonut ohuesta langasta samanlaisen, vähän tummemman villatakin, jossa on kauniita kuvioita. Koska se on tummahko ja yksivärinen, sitä voi pitää sekä tummien että kirjavien vaatteiden kanssa. Se oli minulla kirkossa tänään, mutta kotona en raaski sitä pitää vielä. Onpa minulla ihana tytär, taitava ja lahjakas! Olen kiitollinen hänestä!

Jätin auton

yöksi ulos parkkipaikalle, sillä yöksi luvattiin sadetta. Auto on mahdottoman pölyinen. Edellinen sade sitä vähän puhdisti, mutta nyt se on taas likainen. Reipas sade voi vähän sitä siistiä, toivon niin. Ulkona on vielä valoisaa, kello on yli kahdeksan. Tuuli puistelee jo koivun oksia ja ikkunaan on ilmestynyt pieniä pisaroita. Autonpesu on alkanut huuhtelulla!

Iltalukujen aika,

joten jatkan toiste. Huomenna on toinen pääsiäispäivä. Tällä kuulla on monta menoa tiedossa ja toivonkin, että iltarukouksissasi muistaisit minua, rakas lukijani, että selviän kaikesta siitä, mikä on minulle tarpeen. Ja että ottaisin Jumalan kädestä asiat, joita en ehkä saa tehdyksi. Pari isoa juttua liittyy Joulunlapsityöhön. 

Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät. -Snl 16. luvusta

Siunattua huhtikuuta ja kevättä!