02.03.2026 - Kauniin talvisen päivän iltana

Maanantai-iltaa vietämme!

Seurasimme syödessämme rikosohjelmaa, joka oli hyvin sotkuinen. Valheella on lyhyet jäljet, mutta me kadotimme ne jossain vaiheessa ja putosimme kärryiltä. Se ei toki mitään haitannut. Sämpylät olivat hyviä ja maitoa päälle, niin ohjelmalla ei ollut niin kovin väliä.

Päivä alkoi

hyvin sikäli, että  nukuin kohtalaisen hyvin. Nallepuku päällä, eli siis hyvin lämpimästi pukeutuneena nukun parhaiten. Tilasin Atlas care-kapistuksen, joka on kehitetty migreenin hoitoon. Pieni palikka, jossa kaksi nyppylää. Nyppylät asetetaan kallonpohjaan takaraivolle ja maataan lattialla palikan päällä pari minuuttia. En tiedä, johtuuko siitä vai mistä, mutta kunnon päänsärkyä ei ole kehittynyt muutamiin päiviin. Jotain huonovointisuutta, joka voi olla migreenioiretta, kylläkin on yrittänyt kehittyä välillä. Hyvä näin, sillä estolääkelähete on nyt viimein Kelassa.

Kävin varaamassa 

kuivaushuoneen aamulla ja pistin pyykkikoneen laulamaan. Tiedoksi muuten, että kun pyykkikone on useamman kuukauden käyttämättä, sen letkuihin kuivuu pölyt ja muut, joten se tukkeutuu, kun kone käynnistetään ja vesi virtaa ja turvottaa pölyn ja muun mössön. Muistapas se, jos tämä tilanne tulee vastaan. Kannattaa poistaa letkuista tavalla tai toisella kuivuneet pölytollot. Näin meillekin kävi, mutta nyt kone pelaa taas.

Pyykit kuivumaan

ja aamuluvut lukemaan. Loppuviikolla meillä jäi parina iltana lukematta, kun lapsosia oli meillä lomalla ja päivät olivat vauhdikkaita. Muina aikoina meillä on runsain määrin aikaa lukea yhdessä Sepon kanssa. Oli kovin hauskaa, kun saimme vielä toisen erän lapsia lomalle; Pedro oli yökylässä ja pari muuta lasta tuli seuraavaksi päiväksi.

Tänään kävelimme

sisäsatamaan ja kävin uimassa. Aurinko paistoi, taivas oli pastellinsininen vai taivaansininenkö se lie ollut. Puut kuurassa ja maa lumivalkoinen. Oli todella kaunista. Mennessä oli muka tuuletonta, mutta palatessa pohjoistuuli hyyti naamaa. Sorsat ovat palanneet Putusillan alle. Ne joutuivat lähtemään vähäksi aikaa muualle, ties minne, kun vesi melkein kuivui sillan tienoilla eikä niillä ollut uimapaikkaa. Vähitellen alkaa tulla lumettomia paikkoja, ei paljon vielä, mutta pian!

Helmikuu

hujahti ohi, olen ollut vähän toisen asialla ilman migreenin estolääkettä. Tai sitten ihan muuten vaan ja joka tapauksessa. Olen ollut voimaton ja väsynyt. Mutta siitä huolimatta raskas remontti on ohi ja olemme saaneet siivotuksi kotia ihmeteltävästi.

Tänään tyhjensin vain yhden klaffikaapin. Sen laatikot järjestin aiemmin. Minulla on iso pino päiväkirjoja ja muistiinpanoja ja mietin, poltanko ne pois. Mutta vielä säilytän niitä siihen asti, että varmistun asiasta. En tiedä, kannattaako vanhoja ja raskaitakin asioita enää ryhtyä avaamaan. Aika sen näyttää.

Vaatekaappien päältä imuroimme yhteisvoimin Sepon kanssa eräänä päivänä. Seppo imuroi ja minä pidin imuria ja välillä Seppoakin, ettei hän putoa. Tuntuu helpolta sekä vaatehuolto että ruokahuolto, kun on parempi järjestys tavaroilla. Olen tosi tyytyväinen.

Käsitöitä

olen tehnyt vähän, mutta lukenut senkin edestä. Muutamaa nukkea olen ommellut ja mekkokin on tekeillä. Kun tyttösiä oli lomalla, he lajittelivat ison läjän värikyniä valmiiksi penaaleja varten ja monta penaaliakin täyttivät. Pieniä vihkosia olen näpertänyt penaaleihin ja se on ollut mukavaa puuhaa.

Minulla oli pitkään tehtynä villapaita isoäidin neliöistä, mutta se oli liian tukkoinen kaulan seudulta, en tykännyt siitä. Nyt olen avannut sen ja tein siitä jakun. Laitan kuvan siitä. Hametta olen pitänyt aika paljonkin. Kirkkoon lähtiessä tuli kiire viime pyhänä, kun keksin, miten saan kätevän alushameen. Katkaisin toisen mustan kokoalushameen ja ompelin siihen kuminauhakujan. Siitä tuli oikein passeli alushame ja sopivan mittainen villahameelleni.

On aika

mennä lukemaan Sepon kanssa. Viikko-ohjelma näyttää siltä, että huomenna kenties käyn uimahallissa, keskiviikkona saamme lankomiehen vaimoineen kylään ja seurakunnassa on raamattupiiri, jonne menemme, jos onnistuu ja jaksamme. Loppuviikoksi järjestyy kyllä varmasti jotain. Ja pitäähän olla vapaapäiviäkin, ilman suunnitelmia. Tosin meillä jo aamu- ja iltaluvut vievät aikaa ruuanlaittoineen niin ettei paljon muuta tarvitse olla, jos vielä käymme kävelemässä. Tänään kävimme iltapäivällä kirjastossa ja samalla kaupassa. Sää oli todella ihana silloinkin!

Niin, pelargoniat ja muut kukat voisi hakea vähitellen kellarista ylös valoon ja lisätä niille multaa. Siitäpä sitten alkaakin uuden elämän seuraaminen kukkasten versotessa!

Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. I. Tim 6.luvusta