16.02.2026 - Avantouinnin ja pitkän lenkin jälkeen

Kevät on tullut

ja uusi maanantai. Pyrin käymään joka viikko kahdesti avannolla. Yleensä maanantaisin ja mahdollisesti keskiviikkona. Menneellä viikolla olin kuitenkin migreenin takia ja muutenkin niin kiusattu, että meinasi jäädä toinen avanto käymättä. Kuitenkin eilisiltamassa se onnistui. Ja tänä aamuna taas! Jo kahdeksan jälkeen päivä valostui niin paljon, että säleverhot saattoi avata ja huoneeseen tuli luonnonvalo. Lähdin lenkille ja teinkin pitkän lenkin, koska olin sen tarpeessa.

Sinivalkoraitainen patalappu kuvassa on kansankoulunopettajani antama - hän virkkasi noita yli 90-vuotiaana ja antoi minulle, kun kävin häntä katsomassa.

Etsin Raamatusta

kohdan, joka on ajankohtainen minulle. 

Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne? 1. Kor 6. luvusta

Korinttilaiskirjeen kohdassa on kyse seurakunnassa riitelevistä ihmisistä ja Paavali moittii heitä siitä, että he retostelevat riita-asioitaan käräjillä sen sijaan, että suostuisivat kärsimään. Itselläni on hiukan tuollainen tilanne, mutta ei seurakunnassa.

Koen, että eräs asia ei ole mennyt oikeudenmukaisesti, siinä on toimittu toisin kuin oli sopimus. Ja minun on tosi, tosi vaikea hyväksyä sitä. Ei puhettakaan, että asia olisi minulle yhdentekevä, vaikka kyse on sangen lapsellisesta ja sinänsä mitättömästä asiasta. Ei turhaan sanota, että ihmisen, lapsenkin, on vaikeinta hyväksyä epäoikeudenmukaisuutta. Jos joku ei tee niin kuin on sovittu, se nostaa mittarin hälytystilaan, minulla ainakin, ei kaikilla.

Sanotaan niinkin, että

pariskunnan olisi hyvä lähteä vaellukselle ennen avioitumistaan, niin he tulisivat näkemään toisestaan myös muuta kuin päivänpaistetta. Remontti on aivan varmasti myös sellainen asia. Ja etenkin pitkittynyt remontti, ja etenkin, kun asiat eivät mene toivotusti.

Rukoilimme ja olemme rukoilleet paljon remontin onnistumisen ja kaikkeen siihen liittyvän suhteen. Minä taisin odottaa, että kaikki sujuu sen jälkeen kuin vettä vaan. Ja minä saan rukousvastauksen, jolla voin ylvästellä.

Sen sijaan olen ollut menettämäisilläni mieleni maltin monet kerrat ja itkua vääntänyt. Sisuunnuttuani olen saanut järjestetyksi kaikki keittiön kaapit ja vielä vaatekaappini. Seuraavaksi käyn lipaston hyllyjen kimppuun ja sitten varmaan kirjahyllyn. Riippuu ehkä ärsytyksen riittävyydestä...

Jumalan ajatukset 

ovat niin toisenlaiset kuin meidän pienten ihmisten. Se, että rukoilemme jonkin asian puolesta, ei tosiaankaan tarkoita, että ongelmia ei tule. Mutta sittenkin, on hyvä muistaa, että

kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. -Room 8. luvusta

Jumala kasvattaa meitä taivasta varten. Ja meillä on paljon poispantavaa ja riisuttavaa ennen sitä. Mutta se on meille vastenmielistä ja epämieluista:

Me, jotka vielä asumme tässä majassamme, huokailemme ahdistuneina. Emme haluaisi riisuutua vaan pukeutua uuteen asuun, niin että elämä kätkisi sisäänsä sen, mikä on kuolevaista.Juuri tähän Jumala on valmistanut meidät, ja vakuudeksi hän on antanut meille Hengen. -2. Kor 5.luvusta

Minunkaan ei auta muu kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja rukoilla nöyryyttä ja anteeksiantavaa mieltä - että Jeesus saisi kasvaa ja minä tulla pienemmäksi.

Oheinen kuva

on eteisestämme. Viikonlopuksi otimme pahvit pois lattiasta, ja ihailimme lattiaa, jossa on matot - ihmeellisen kauniilta näyttävät räsymatot pahvien sijaan. Tänä aamuna vaihdoimme taas pahvit lattialle asentajaa odottaessamme.

Kuvassa Seppo harjoittaa yhdellä jalalla seisomista, mikä on tämän hetken hittimme. Vieressä pyykkikorit lähdössä pyykkitupaan alakertaan. Vielä tälläkin viikolla joudun varaamaan pyykkituvan, oma kone jatkaa oleiluaan makuuhuoneessa edelleen. 

Kävi kumma juttu,

odotin kännykän vieressä kolme tuntia eräänä päivänä lääkärin soittoa, jota ei tullut. Ehdin sitä odottaessani ommella lukuisia penaaleja, seisoa yhdellä jalalla kuntoilu mielessäni, tarkistaa sata kertaa, onko äänet päällä kännykässä ja toimiiko se ylipäänsä.

Kävi ilmi myöhemmin, että lääkärin useasti soittaessa kännykkäni oli ollut varattu - vaikka ei siis ollut! En ymmärrä. Onko jokin asetus päällä, jonka ei pitäisi? Mitään vastaavaa ei ole koskaan tapahtunut.

Eilen olimme messussa aamupäivällä,

ja iltapäivällä saimme vieraita Nivalasta. Lapsuudenystävät riensivät meitä tervehtimään lahjapusseineen ja tuomisineen. Oli kiva iltapäivä ja iloiten saatoimme heitä kotimatkalle tarkoituksena tavata sitten, kun me menemme sinne suuntaan. Ja heidän lähdettyään sain itsestäni irti niin paljon, että lähdimme kävelylle ja kävin avannolla. Se virkisti ja toi hyvää mieltä.

On aika

jatkaa romaanin lukemista. Tai sitten lähden kaupungille, kun kylpyhuoneen asentaja palaa lounastauoltaan. Saa nähdä. Tai ryhdyn kaappien siivoukseen.

Toivotan kuitenkin siunattua viikkoa, rakas lukijani! Olkoon mielesi kiitollinen ja hyvä, ja unesi riittävä ja levollinen!